Viimeiseen seitsemään viikkoon sisältyy ihania kokemuksia, elämyksiä, suuria tunteita, uusia tuttavuuksia, upeita maisemia ja paikkoja jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tekemäni matka vieraan kulttuurin kautta omaan itseeni on onnistunut. Tunnen, että olen viimeisten vajaan kahden kuukauden aikana pystynyt irroittaumaan siitä oravanpyörästä, jonka ahdistavasta kuristusotteesta halusin päästä irti.
Nyt olen palannut lähtöpisteeseen, tuttuun ympäristöön, omaan kotiini. Silti koen, että olen tuonut tähän omaan turvasatamaani mukanani jotain, joka tekee tästä paikasta vieraan. Olen tuonut tänne uusia ajatuksia. Ajatuksia omasta itsestäni, ympäröivästä maailmasta, tavasta nähdä asioita, tavasta kohdata ihmisiä, tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista.
Näiden uusien ajatusten ja arjen yhteensovittaminen vie varmasti aikansa. Uusista ja vanhoista ajatuksista jalostuu varmasti uusia ja taas uusia. Eikä vanhojen ajatusten ja rutiinien haarniskaa voi kokonaan ripustaa naulakkoon. Uusilla ajatuksilla on vain tarkoitus kiillottaa ajan patinoimaa minäkuvaa. Tiedän, että kaikista kerätyistä kokemuksista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Askel askeleelta opin elämään omaa elämääni omalla tavallani. Opin suodattamaan kokemuksistani ja ajatuksistani juuri minunlaiseni elämän.
Vaikka matka on tällä erää ohi, matka ei lopu koskaan. Sillä tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka.
Oma nojatuoli, Valkeakoski, Suomi 1.3.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti