Tänään on tullut käveltyä ympäri Chiang Maita sen vanhassa kaupunginosassa. Päivä on ollut todella mielenkiintoinen ja mahtava kokemus. Olen kiertämässä Chiang Maita yhdessä saksalais-sveitsiläisen Marian kanssa, johon tutustuin Similanin sukellusreissulla. Maria on ammatiltaan sairaanhoitaja kotimaassaan Sveitsissä. Keskipäivästä kävelimme pitkin Chiang Main rauhallisia katuja ja satuin huomaamaan paikallisen lähihoitajakoulun (Nurse Aid School). Kysyin Marialta, haluaisiko hän käydä tutustumassa kouluun, jos se olisi mahdollista. Maria vastasi myöntävästi.
Kävelimme koulun ovelle ja meidät toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi peremmälle. Varsinkin kun Maria kertoi olevansa sairaanhoitajana Sveitsissä. Opettajaksi itsensä esitellyt herra (uskokaa tai alkaa, nimeltään Mr. Ping Pong) sanoi, että voisimme tulla poikkeamaan myös luokkahuoneeseen. Hän ohjasi meidät luokan eteen ja kertoi ensin thaimaaksi ja sitten englanniksi noin parille kymmenelle naispuoliselle opiskelijalle, että Maria on kotimaassaan sairaanhoitaja. Tämän jälkeen hän kysyi Marialta haluaako tämä kertoa itsestään ja työstään kotimaassaan. Maria oli hieman hämmentynyt niin kuin minäkin. Pienen mietintätauon jälkeen Maria kertoi englanniksi omasta työstään ja opinnoistaan. Tämä toistettiin hieman hitaammalla englannilla vielä oikein videonauhalle. Minä istuin myös luokan edessä ihmettelemässä tapahtumia. Maria pääsi myös opettamaan hoitosanaston englanninkielistä lausumista koko luokalle. Tämäkin videoitiin.
Uskomatonta, miten paikalliset ottavat ulkomaalaiset avosylin vastaan. Ilman ennakkoluuloja, vaikka opettamaan englannin lausumista kadulta täydelle luokkahuoneelle. Vielä joskus yritän samaa Suomessa. Aion kävellä johonkin oppilaitokseen vilkuilemaan, olisiko kukaan kiinnostunut kuulemaan väsyneen kiinteistönvälittäjän tarinoita itsestään ja työstään.
Tuskinpa.
Chiang Mai, 16.2.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti